Vauvoja, vauvoja, vauvoja!

posted in: Uncategorized | 0

28.3.2016

Toinen opiskelu viikonloppu Bostonissa takana ja olen ehtinyt pohtia ja toivottavasti sisäistääkin sen viikonlopun antia. Ensimmäisessä bloggauksessani pohdiskelin uusien haasteiden kohtaamista, nyt ajattelin vähän raottaa opintojen arkea. Lähiopiskelujaksot Massachusettsin yliopiston Bostonin kampuksella ovat tavallisimmin kolmen päivän mittaisia ja sijoittuvat viikonlopun yhteyteen. Päivät alkavat yhdeksältä ja loppuvat neljän-viiden maissa. Lauantaisin ja sunnuntaisin lounastaukokin käytetään hyödyksi, working lunchiksi nimetty ruokatauko vietetään pienryhmissä edellisen luennon pohjalta keskustellen.

Tällä lähijaksolla meillä oli kaiken kaikkiaan 5 eri luennoitsijaa kolmen päivän aikana. Aiheina kiintymyssuhde, temperamentti ja kulttuuri. Maaliskuinen Infant-Parent Mental Health-koulutus viikonloppu sisälsi myös New Born Observation eli NBO:n koulutuksen. Kolmesta koulutuspäivästä yksi oli kokonaan omistettu Kevin Nugentin ja Colleen Keeferin luennolle menetelmästä. NBO voidaan tehdä 0-3 kuukauden ikäisen vauvan kanssa ja siihen sisältyy sekä nukkuessa että valveilla ollessa tehtäviä osioita. Havainnoinnin tarkoituksena on yhdessä vanhempien kanssa tutustua juuri tähän vauvaan ja pohtia mitä yhteiset havainnot voisivat tarkoittaa vauva-arjen kannalta. Vauva nähdään jo ihan vastasyntyneenäkin kykenevänä ja osallistuvana yksilönä, joka voi näinkin varhain kertoa meille aikuisille itsestään paljon.

Yleensä koulutuksessa on mukana myös vauvoja vanhempineen paikan päällä, mutta tällä kertaa mukaan lupautuneet äidit eivät vauvojensa kanssa päässeet, joten saimme seurata videolta eri ikäisten vauvojen havainnointia. Oli ihanaa seurata kuinka kunnioittavasti sekä vauvaa että hänen vanhempiaan kohdattiin ja miten voimaannuttavaa vanhemmille oli saada jakaa yhteisiä kokemuksia vauvastaan, olivatpa havainnoinnissa esiin tulevat asiat uusia tai jo heille tuttuja.

Koulutukseen kuuluu, että teoriapäivän jälkeen havainnointia toteutetaan käytännössä ja meitä rohkaistiin harjoittelemaan mahdollisimman paljon vauvojen ja heidän vanhempiensa kanssa. Aloin heti kuumeisesti miettiä, kenelle tutulle olisi juuri syntynyt tai syntymässä vauva. Tulos oli, että seuraavan vauvan tiedän syntyväksi lähipiirissä ensi elokuussa. Siispä valjastin heti Suomeen palattuani somen käyttöön. Jaoin Facebook kavereilleni päivityksen, jossa kerroin etsiväni havainnointiin suostuvaisia pienten vauvojen vanhempia. Se taisi olla keskiviikko ja sunnuntai-iltana, kaksi ja puoli viikkoa myöhemmin, tätä kirjoittaessa olen käynyt viiden vauvaperheen kotona harjoittelemassa havainnoinnin tekemistä ja sopinut alustavasti kahden muun perheen kanssa ajoista.

On aika erityistä mennä vauvaperheen kotiin ja saada olla hetken aikaa osa vauva-arkea. Erityisiä näistä kohtaamisista on tehnyt myös se, että osa perheistä on minulle ennestään tuntemattomia. Olen ollut todella kiitollinen siitä, että minut on otettu vastaan ja arvostan suuresti sitä luottamusta jonka olen näissä tilanteissa saanut osakseni. Toivottavasti olen osannut tulla tilanteisiin kunnioittaen ja lämmöllä. Näitä tunteita olen ainakin sisälläni kantanut jo matkalla näiden perheiden luo. Huikean kiinnostavaa asettua uudella tavalla vauvan ja vanhempien äärelle. Jokainen vauva on ollut oma pieni persoonansa ja ihastuttavaa on ollut se, miten hyvin vanhemmat ovat vauvansa tunteneet ja hänen äärelleen asettuneet. Näiden perheiden kanssa on tuntunut itsestä luontevalta ja mukavalta harjoitella menetelmän käyttöä.

Leave a Reply